Kun homma toimii

Vastaan on siis tullut oikeesti muutamia toykeitakin ausseja. Olin jarkyttynyt. Poikkeus silti vahvistaa kai saannon? On niita toykeitakin siis pakko olla ne muutama, jotka harmillisesti vaan sattuivat osumaan mun tielle. Mutta ei se enaa haittaa. Vasyneena, heikkona ja kaukana omasta turvallisesta ymparistostaan ollessaan sita voi ottaa helposti itteensa pieniakin juttuja.. Onneks kaikki muut onkin ollut sitten ihan mielettomia tai vaan mielettomia. Rakastan australialaisten huumorintajua! Ne saa mut helposti nauramaan. Hostellissa on tosi kivoja belgialaispoikia ja kanadalainen, jonka kanssa pitais menna pohtii joku ilta kuinka hyvaa taa elama onkaan talla hetkella jompaan kumpaan niista baareista, jotka Joonas laitto mun must-listalle. Niin kuin yleensa, tuun paremmin toimeen jatkien kanssa. Pari tosi mukavaa aussityttoa tosin oon tavannut kaupungilla, mutta hostellitytot on osittain tylsia ja osittain kylmia.
Taa vasymys on edelleen uskomaton. Oltiin tanaan hostellilaisten kans kiertaa 4h kaupunkia kavellen. Neljalta menin uupuneena makaaman sangylle, ihan hetkeks vaan. Herasin seiskalta! Senkin jalkeen tuntui silta, etta oisin voinu jatkaa aamuun asti. Urheana nousin kuitenkin ylos ja ulos!
Matkasuunnitelmasta en tieda oikein viela taysin. Sydneysta lahen kuitenkin Byroniin surffaamaan vasta lauantai-iltana, silla haluun naha Sydneyn viikonlopun juhlimismeiningin. Pitais ehka vahan suunnitella jotain.. Belgialaiset tosin pyys mut niiden messiin poimii hedelmia vuodeks. :) Mut iska ei varmastikaan tykkais jos lahtisin..

Naa kuvat ei nyt sitten ole missaan jarjestyksessa eika edes oikein pain. En ole tekniikan ihmelapsi, joten riittakoon se, etta naatte kuitenkin ne kuvat, jos hiukan taivutatte paitanne johonkin suuntaan.
Otin housut ekaa kertaa pois jalasta siis tiistaina puolen paivan aikoihin. Talta mun jalat naytti!! Ei kuvasta saa mun todellista oloa selville vaikka kuvan pitais kertoa enemman ku tuhat sanaa! Ois pitany ottaa mun ilmeesta kuva, niin kipu ja sarky ois valittyny kaikkien tietoon mun irvistyksesta. Luulis nyt etta kaikki turvotus laskis, kun kavelin Kuala Lumpurissakin ainakin 4 tuntia, mutta ei. Nukkuminen auttoi. Onneks ma tykkaan erittain paljon siita apukeinosta. Ekana yona nukuin 12 tuntia suloista unta.

Hyvin nukuttujen younien jalkeen jaksoin keskiviikkona jo tehda paljon enemman. Kavin tutkimassa Sydneya merelta kasin, ja tassa yksi huikeista postikorttimaisema-kuvista. Taal on aivan torkeen kuuma. Onnistuin ruskettumaan hienosti. Tasta paivasta muistuttaa edelleen laukun hihnan rajat rintakehassa... En tieda miten onnistuin sen tekemaan, koska en muistaakseni edes kantanut laukkua silla tavalla. Pistan ekan viikon ajan silti kaiken jet lagin piikkiin.

Kavin myos tarkistamassa ja painamassa mieleen kaikki myrkylliset elaimet Australiassa, etta varmasti tunnistan, kun sellaisen jossain naan. Viela en ole nahnyt muuta kuin jattilaispuluja, jotka hyokkasivat belgialaisten kimppuun. Sen jalkeen lahin etsimaan Nemoa Aquariumiin. Loyty! Ihan ku Barcelonassakin...;) Se liikku niin nopeesti, etta en saanu parempaa kuvaa siita, mutta kyllahan siita nyt huomaa, etta se on Nemo.

Tasta kuvasta mun reissu alko. Olin Damin kentalla sorkkimassa haarukalla mun salaattia, kun taa ihana pieni pallero ilmesty naissa karryissa mun eteen. Onko mitaan sopompaa!? Se on niin pieni, etta se mahtuu tohon minikoriin. Mun oli pakko pyyta, etta saanko ottaa kuvan ja tassa se sopoliini nyt on.

Oih ihana kuuma Australia!

Ennen kun paasin perille mihinkaan Australiaan, piti odotella damin kentalla ja kayda vahan vierailemassa maailman sotkuisimmassa kaupungissa, jonka ma oon nahny, Kuala Lumpurissa. Miehet on allottavia siella, en suosittele. Siella myos satoi (vikat 5min 4:sta tunnista), mutta mulle se oli liikaa ja hyppasin taksiin ja palasin lentokentalle.
Oon toiminu taysin Hannin ohjeiden mukaan ja valitsen kivoimman ja parhaimman nakosen ihmisen, jota lahestya. Kuala Lumpurin kentalla se oli aussi Tom, joka oli hyva saamaan mun odotteluajan kulumaan.
Sydneyn saapuessa olo oli mita mahtavin! Olin oikeesti taalla! Yksin! Mun hyvan olon kruunas viela ihana aussi mies, joka tarjos mulle apua, vetta ja matkaseuraa Sydneyn asti. Mun taydellinen kuva Australiasta naytti olevan totta.. Mutta sekin paasi saroilemaan.. Siita kerron myohemmin, koska pissa tulee housuun.