Pieni kylapahanen, joka on omalla tavallaan tosi ihana ja rento. Taalla on paljon kauppoja, joista loytyy Roxy, Billabong ja Rip Curl, eli en ole yhtaan yllattynyt, etta pidan tasta paikasta. Taas on masteri vinkunu! On se niin kivaa, kun on luottokortti...:) Kivempaa sitten joskus isona maksaa aiskalle takaisin taalla tuotetut luottokorttilaskut, mutta se on sitten sen ajan murhe, kun oikeasti olen iso.
Ekana iltana en siis jaksanut tehda yhtaan mitaan ja eilisen vietin Midan kanssa jutellen ja shopaten. Aika kului tosi mukavasti aiheiden vaihtuessa samaa tahtia, kun kassit kasissa lisaantyivat. Oli tarkoitus menna ajoissa nukkumaan, silla aamulla oli aikanen heratys koska vene isolle valliriutalle lahti 7.30. Ihan kuin olisin mennyt ajoissa nukkumaan. On sellanen halu, etten halua menettaa yhtakaan hetkea niin tyhmaan asiaan kuin nukkumiseen. Join siis kaljaa ja hyvaa halpaa viinia sveitsilaisten ja saksalaisten kanssa. Huvittavaa tosin oli, etta Simonen kanssa puhuin italiaa (sen aiti on italialainen), Manuelin kanssa espanjaa (syntynyt espanjassa), Steven kanssa ranskaa (opetellut Sveitsissa), Rafaelin kanssa ruotsia (ollut vaihdossa siella) ja sitten vaan Julian ja Andyn kanssa ja yleisesti muiden kanssa englantia. Olin hyvin ylpea itestani!! Oli hauska ilta ja sankyyn menin vasta puolenyon jalkeen. Viimeviikon huonojen younien takia 6h younet ei parantanut yhtaan mun vasynytta oloa. Mutta olin niin innoissani, etta paasen taas sukeltamaan, etten antanut vasymyksen haitata.
Ekan kerran kun taas menin veteen ja hengitin siel, olin ihan varma, etta saan taas jonkun kohtauksen, mutta ei. Paasin yli siita tunteesta heti, kun lahettiin matkaamaan syvemmalle. Sukeltaminen on vaan niin mahtavaa! Rakastan sita vedenalaista maailmaa ja voisin viettaa siella tunteja tuijotellen koralleja ja niiden seassa uivia varikkaita kaloja. Nain myos yksilapsisen nemo-perheen, jotka pelkas mua niin mielettomasti, etta tunki ittensa kotipesansa sisaan niin, etta niista naky silti pyrsto ja puolet vartalosta... hopsoja. JA juuri kun olimme lahossa pois mun haave/pahin pelko toteutui: nain hain! Se ui ihan mun vieresta, eika purassu mua eika syony, eika kyl ollu millaan muullakaan tavalla musta kiinnostunu. Se oli noin metri 20 ja kun noustiin ylos silla oli sen kaverikin mukana. Siistii!
Sit menin kaymaan hirveimmalla aasialaisturistisaarella, joka ahdisti mua aivan suunnattomasti. Green Island oli sen nimi, ja se koko paikka oli pelkkaa rahastusta ja suurin krokotiili, 7.5m pitka ja 110v vanha, eleli siella. Ei siinakaan ollu mitaan ihmeellista, koska siita naky nena ja silmat, niin se vaikutti n. puolmetriselta... Akkia pois sielta ja takaisin sukeltamaan!!!
Toinen sukellus oli paljon parempi. Ekal kerral mun kadesta ei paastetty irti vaik kuinka yritin. Nyt kysyin saanko olla ilman napanuoraa ja sainhan ma. Nyt haluan vaan sukeltaa koko ajan, uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Joonas saat vieda mut Thaimaahan suorittaa sukellusluvat kuntoon!
Kun saavuttiin maihin alkoi se kauan odotettu KAATOsade! En oo ikina nahny tulevan niin paljon vetta! Olin n. 10 sekunttia sateessa ja olin litimarka. Sen jalkeen silla ei sit ollukaan enaa yhtaan mitaan valia loysinko suojaa vai en. Raiskyttelin lapi jokaikisen ison vesilammikon ja annoin sateen valua vuolaana mun kasvoja pitkin. Se oli ihanaa! En voi yhtaan valittaa siita sateestakaan. Ei mul oikeestaan oo mitaan valitettavaa taalla. Kaikki, mita tapahtuu on hyvaa. Jos paistaa aurinko, oon tyytyvainen kuumuudesta. Jos sataa, oon tyytyvainen virkistyksesta. Jos on pilvista, oon tyytyvainen kun ei olekaan niin kuuma. Oon tyytyvainen kaikkeen. JA nyt en mene enaa minnekaan, vaan oon tekematta yhtaan mitaan vikat paivat!
Laitan kuvia taas kun osaan.
1 comment:
Mä tiesin, että susta on tohon. Sähän vedät paremmin kun Mileena ja minä! :) Mun Rinpe. <3 Enää kuus yötä niin päästään Mollyyn. Pus pus. Ai niin, mulla on uus tukka. Saat sydärin.
Post a Comment